21 Puoli vuotta 100116

Poskilla vieläkin pakkaslenkin kirpeän kuumottava tuntu, jalassa villasukat, vieressä höyryävä teemuki. Sunnuntai alkoi lenkillä ja kehonkoostumusmittauksella. Kahden kuukauden välein käyn päivittämässä itseni todellisuuteen, tilitän tulokset Katalle ja tulosten mukaan suunnataan eteenpäin.

Ajatus salitreenistä oli istunut olkapäällä jo vuosia, tarvitsin ajatuksesta toteutukseen vain Katan päättämään puolestani. Tasan puoli vuotta sitten Katariina sanoi, että aloitat nyt. Sen jälkeen olen treenannut, onnistunut, mokannut, kipuillut ja kasvanut. Sellaistahan se elämä on, ylämäen jälkeen lasketellaan alaspäin, huippuhetkien lomaan mahtuu paljon tasaista ja notkahduksiakin. Elämää yhtä kaikki.

Puoli vuotta sitten tiesin, että edessä on leikkaus. Silti oli viisas päätös treenata siihen saakka kunnolla, eikä aloittaa hommaa vasta toipumisen jälkeen. Mittaustulokset tänään kertovat toipumisajan makaamisesta, syömisestä ja lisääntyneestä rasvasta eritoten keskivartalossa. Ei tullut yllätyksenä. Parasta tuloksissa on se - ja tämä oli hämmästys! - että lihasmassani ei ole vähentynyt yhtään, vaikka treenaamisessa oli pitkä tauko ja liikkumiseni on ollut erilaista. Eli takapakkia kahden kuukauden takaiseen on tullut, mutta lähtötilanteeseen verrattuna olen kirkkaasti hyvän puolella.

Vaiherikas ja vaikeakin vuosi on takana, tämä vuosi olkoon kaikille kaunis. Facebookiin kirjoitin vuoden vaihtuessa seuraavasti, tämä sopinee myös vuoden 2016 ensimmäisen blogin päätökseksi:

”Olen huokaillut onnesta, pakahtunut rakkaudesta, raivonnut turhautumisesta, itkenyt pelosta, huutanut kivusta, nauranut riemusta, hymyillyt ystävyydestä. Näin edelleenkin. Elämä soljuu. Toivotan elämänmakuisia hetkiä kaikille tällekin vuodelle. Hetkiä jotka jäävät mieleen, kipeinä tai kivoina, rauhallisina tai railakkaina. Hetkiä” 

Elämänmakuisia hetkiä on tarjolla Liikkeellä. Tänään rauhallista, uutta balancea ja huomenna kivaa pumppia vaikkapa. Uusia ohjelmia näihin on tullut treenattua mm. tiskatessa :) 

- Laura