38 Treenivuosipäivä 100716
Tasan vuosi sitten oli Katariinan ja minun ensimmäiset salitreffit. Niitä treffejä on pidetty säännöllisen epäsäännöllisesti, viimeisin sopivasti tänään sunnuntaina ja sitä edellinen eilen. Mikäs sen hienompaa tapaa juhlistaa, kuin yhteistreenit!
Meillä on ollut hauskaa yhdessä. Kirjoittelen nyt täysin omasta puolestani, Kata voi olla toista mieltä :) Mutta ainakin minä olen nauttinut, saanut itsestäni irti enemmän kuin olisin koskaan uskonut ja ollut nöyränä vastaanottamassa ammattilaisen neuvot. Olen oppinut tykkäämään askelkyykystä, liikepankkini on kasvanut lukuisilla variaatioilla käsitellä rautaa ja tiedän olevani hyvässä kunnossa. Yksi leuka on parista sentistä kiinni. Kuukausi aikaa nostaa ne viimeiset sentit.
Mekkomatkani on ollut monipuolinen, mekkokin on vaihtunut. On ollut mistä valita! Kymppipäivät menettivät merkityksensä jossain vaiheessa, kuvien ottaminen jäi. Kehonkoostumusmittauksessa olen käynyt viimeksi huhtikuussa. Jotenkin sellaisilla asioilla ei ole enää niin suurta merkitystä.
On ollut ylä- ja alamäkeä, vauhtia ja leppoisaa menoa, sairauslomaa ja paljon terveitä päiviä. Parempia yöunia, tehokkaampia arkipäiviä, viipyileviä viikonloppuja. Jooga on tullut jäädäkseen elämääni, sille löytyy aina vain enemmän ja enemmän aikaa.
Tämä on ollut hyvä vuosi. Salitreenit kuuluvat arkeen, viikonloppuun ja lomaan. Oma halu pitää kunnosta huolta on suurin motivaattori kiivetä Vuoren rappuja, lenkkeillä ja venytellä. Työmatkaa poljin pitkästi yli 2000km tänä lukuvuonna.
Edelleen kehitettävääkin on. Viljat ja sokeri ovat hiipineet lomalla takaisin suuhuni, siinä on kunnostautumisen paikka. Ilman niitä voin paljon paremmin, mutta kun irtokarkit... No jaa. Elämästä pitää saada myös nauttia. Ja synttäreillä skoolaan kyllä Fresitalla.
- Täyden kympin Laura